LAN-raportti: Stage 142, Jyväskylä

Oli aika jälleen rientää LAN-tapahtumaan. Nyt kymmenettä kertaa järjestetty Stage 142 Jyväskylässä on meidän ikäänkuin kotitapahtuma johtuen sen läheisestä etäisyydestä isolle osalle pelaajista. Vaikka vain kolme meidän pelaajista asuu Keski-Suomen alueelta muiden tullessa Etelä-Suomesta, on logistiikka helpomman tuntuinen toteuttaa.

Tätäkin turnausmatkaa tukemassa:- Sinä hyödyt siitä mitä Jimm's tietää!

Stage 142 on sinällään kohtalaisen pieni tapahtuma – 176 konepaikkaa. Toisin kuin monissa muissa isommissa tapahtumissa tässä tapahtumassa sisäänpääsy on kohtalaisen sujuvaa. Jonotimme hetken aikaa kaikkien muiden kanssa, sillä järjestäjän IT-järjestelmässä oli jotain ongelmaa ja lippuja ei pääsy heti lukemaan. Lopulta noin 10-15 minuutin odottelun jälkeen pääsimme sisään. Järjestäjän tarjoamat ilmaiset ED-juomat kantoon, koneet paikalleen, setupit läjään ja CS:t tulille.

Tiimi onnistuneesti kasassa!

Edellinen turnaus Winter Assembly opetti meille kaksi asiaa: 1) sovi ja huolehdi, että kaikki tietävät moneltako ollaan paikalla eikä kukaan OLETA mitään. Oletus on kaikkien virheiden äiti. 2) Koska tapahtumat ovat enempi vähempi kaoottisia ja aika hupenee jonnekin, niin ruokailulle jää hyvin vähän aikaa. Toisin sanoen: varmista/sovi, että pelaajat ovat syöneet kun tulevat paikalle tai tulevat eväiden kanssa. Hämmentävää kyllä näyttää siltä, että opimme kerrasta, sillä tällä kertaa asiat sujuivat tuolta osin hyvin.

Alkusarjan peli 1 vs. Bully Hunters – tulos: 16-9, pelattu kartta: overpass

Käytännössä kaikki oman alkusarjan joukkueet olivat meille niminä tuntemattomia, joten jokaista vastaan oli vain lähdettävä pelaamaan omaa peliä. Ensimmäisenä vastaan asettui Bully Hunters. Kaikki alkusarjan pelit olivat BO1:siä, joten hirveästi virheisiin ei ollut varaa – tai ainakaan niitä ei voinut paikata luottamalla siihen, että hoitaa seuraavan kartan. Bully Huntersia vastaan päädyimme pelaamaan Overpassia, mikä kävi meille oikein hyvin.

Puukkorundilla peliä käyntiin. Pikku hippaleikin jälkeen selviydyimme voittajiksi ja päätimme aloittaa CT-puolella. Bully Hunters aloitti terroristipuolen tiukalla B-ryysillä, jota emme pystyneet puolustamaan, vaan nekkuun tuli oikein huolella. Samoin hävisimme ekorundilla rykämme midiin, joten peli 0-2. Ensimmäinen asekierros oli jo tasaisempi, mutta päättyi lopulta vastustajan hyvään B-executeen, 0-3 tauluun. Usein turnauksissa pari ensimmäistä erää menee meillä lämmittelyyn ja niin kävi nytkin. Seuraavaan erään teimme pikkuoston mm. Deaglea ja SMG:tä. VelhoTomu onnistui yllättämään Desert Eaglellä monsun pohjalta ensimmäisen vastustajan ja kävi poimimassa AK:n talteen. Vastustaja lähti puskemaan A:lle, mutta maasta nostettu AK ja saitilla odottanut ristipito osoittautuivat tärkeiksi. 1-3 tauluun ja peli oli avattu. Tasaisissa merkeissä mentiin, mutta pikkuhiljaa paransimme peliä vastustajan ohuesti sulaessa. 4-4 tilanteessa vastustaja päätti aseostolla puskea reilun B-rykän monsun putken kautta. VelhoTomu laittoi aseet laulamaan ja otti nopean ässän pudottamalla viimeisen pistoolilla AK:n kutien loppuessa. Hieman haastavan alun jälkeen CT puoli meille 9-6.

VelhoTomu ohjaa, #hermiHoitaa.

Terroristipuolella hävisimme pislan, vaikka Trappi onnistui 1 vs 2 tilanteessa tiputtamaan toisen ja saamaan pari osumaa viimeiseen vastustajaan. Perus ekotappio seuraavalla rundilla, mutta ensimmäinen varsinainen ase-erä meille ja taululle 10-8 JPB:n eduksi. Peli ratkesi 13-9 tilanteessa, kun EBM ja Shax käänsivät hyvällä yhteistyöllä 2 vs 4 tilanteen 2 vs 2:ksi. Shax hoiti A-saitin afterplantin jälkeisen 1 vs 2 tilanteen kotiin hyvällä aimilla. Viimeisessä erässä VelhoTomu löi pelin loppulukemiin tilastojen kaunistelun kera, sillä afterplantin jälkeinen 1 vs 2 tilanne kääntyi meille. Lopputulokseksi 16-9 ja pointsit kotiin. Ensimmäisen pelin voitto on aina tärkeä ja sen päälle on hyvä lähteä rakentamaan.

Alkusarjan peli 2 vs. Mese – tulos: 3-16, pelattu kartta: train

Mesekin oli meille tuntematon tapaus, mutta pian huomasimme siinä olevan tunnettuja pelureita: joukkueessa oli Havussa tälläkin hetkellä pelaava Aaro “Hoody” Peltokangas. No, eihän siinä – pelissä ei voi nimiä kunnioittaa, vaan omalla pelillä voitetaan tai hävitään. Karttaveto ei ollut meille suosiollinen, sillä pelattavaksi kartaksi valikoitui Train. Tässä kohtaa voinee jo paljastaa, että se ei ollut mitenkään meille hyvä valinta: olimme ehtineet käydä sitä läpi ajatuksen kanssa vasta parin treenin verran. No, kartta oli valittu ja sillä mentiin.

Peli alkoi pistoolikierroksella, jossa Mese työnsi A-saitille neljällä miehellä popista alas valon saattamana. Vilksu tiputti Shaxin saitin taakse samalla, kun EBM nakutti Delezyhin saitin toiseen päähän alas. Trappi pudotti Hyberin. VelhoTomu ja Hermi taistelivat saitille Vilksua vastaan, mutta Vilksu veti pidemmän korren ja pudotti VelhoTomun. Tilanne kääntyi vastustajan hyväksi 3-2 tilanteeseen ja kun Trappi kuoli aiville, jäi Hermille toivoton tilanne puolustaa saittia yksin ja erä Meselle.

Smile!

Toinen kierros oli täyseko kierros, jolla odotimme popin ulkopuolella jotain – oikein koskaan ei selvinnyt mitä, sillä Hyber puski popista ulos ja otti neljä päätä. Kierros ohi ja aseiden ostoon.

Ensimmäiselle asekierrokselle perus 4A ja 1B setuppi. Vihu laittoi kolme savua A:lle ja puski kolmella lipalta alas samalla, kun Hermi laittoi savun ramppiin ja oleili siellä. Hermi otti kaksi pois ja kuoli. Meidän rotate B:lle oli myöhässä ja vihu pääsi ikävästi rakentamaan ristitulen plantin jälkeen. Yksitellen läpi ja marjat pois. Rundi vihulle. Rundi meni puhtaasti Mesen määräämässä tahdissa, ei ollut meillä paljoa sanomista. Puolisko Meselle 3-12 ja koko peli 3-16. Kovia ukkoja – ei voi muuta sanoa.

Yleisesti ottaen tästä pelistä pitää sanoa, että pelillinen osaaminen ei vaan meillä Trainissa riittänyt. Kaikki kriittiset aukot jäivät auki ja kaveri tuli poimien marjat pois. Hyvää opetusmateriaalia tästä pelistä kyllä saatiin. Mukavana pikku yksityiskohtana WeCastFin -sattui lähettämään suorana meiltä juuri tämän pelin – sanotaanko nyt vaikka näin, että kö-höm… Kokemus laittoi sopivasti nöyräksi.

Alkusarjan peli 3 vs. LGP Toivakka – tulos: 16-6, pelattu kartta: overpass

Perinteinen tilanne: Alla voitto ja tappio, joten kaikki oli omissa käsissä jatkon suhteen, kun kaksi parasta painaisi jatkoon. Vastaan Toivakan 4H kerhon (!!! – kuinka siistiä?!) joukkue ja karttana Overpass. Terroristipuolelta lähdettiin painamaan pistoolirundia splitti B:llä. Konnun kautta shorttiin ja monsuputkesta yhtäaikaa läpi. Aimilla pari pois ja pommi kiinni. 3 vs 1 tilanteesta onnistuttiin sulamaan vielä 1 vs 1:seen, mutta Hermi pelasi fiksusti aikaa ja kiersi paalua Maje:tta vastaan, kunnes sai tähtäimen kohdalleen ja hoiti rundin kotiin.

Peli oli aika tasainen ja rundit pyörivät molempien ottaessa pieniä voittoputkia. Lopputuloksena meidän terroristipuolesta 9-6, vaikka tuntui välillä, että olisimme voineet olla terävämpiäkin. CT puolesta ei sitten paljon kerrottavaa olekaan – vaikutti siltä, että vastustajalta loppuivat ideat kesken ja pystyimme poimimaan hyökkäykset aika helposti. Ei tarvitse olla paras, riittää kun on parempi paikallaolijoista ja tällä kertaa sitä olimme. Perus setupit onnistuivat hyvin ja peli meille 16-6. Sitä myötä seuraavana päivänä jatkopeleihin. Ilta oli vasta nuori, joten nyt oli hupipelailun aika. Koska pelit jatkuivat seuraavana päivänä, teimme kollektiivisen päätöksen mennä nukkumaan n. 01.30 kulmilla. Turnauksessa vastaan tulisi PMC ja aloitusaika 11.00

Play-off peli vs. PMC – tulos: 0-2, pelatut kartat: nuke (1-16), train (2-16)

Playoff pelit olivat sitten BO3:sia ja vastassa konkarien miehittämä PMC. Kartoiksi valikoituvat Nuke, Train & Dust 2. Nukessa saimme terroristialun, mikä ei ollut optimitilanne, mutta nyt kävi näin. Pistoolirundilla painoimme A:lle ja saimme kohtalaisen helposti pommin kiinni, mutta PMC:n kokemus näkyi ja vastustaja hoiti homman himaan. Seuraavalla rundilla puskimme rampista B:lle, mutta Kusti fiksusti pakitti B-saitille, kun näki neljän pelaajan rykän tulevan eikä jäänyt suoraan kuolemaan. Pommi saatiin kiinni, mutta ostomme oltua lähinnä vähän parempaa pislaa, sai PMC afterplantin hoidettua nopealla rotatella varsin helposti. Asekierroksilla peli meni yksinyrittämiseksi tiimipelaamisen sijaan ja turhan usein päädyttiin tilanteeseen, jossa mentiin yhdellä kahden pelaajan ristitulisetuppia vastaan. Meidän pelillinen taso ei vaan yksinkertaisesti riittänyt vastustajan nopeaa reagointia vastaan. Karttapuolikas PMC:lle 1-14 ja koko kartta 1-16.

Kuten aiemmin totesimme, Train ei ole ollut meidän vahvuuksia eikä tilanne ole yhden nukutun yön jälkeen muuttunut. Menemättä yksityiskohtiin voisi todeta, että vastustaja tiesi mitä tehdä ja me emme tienneet. Läpi tultiin mainista, popista, rampista ja ties mistä. Käytännössä juoksimme ympäri kenttää kuin päättömät kanat ja ammuntakaan ei ollut parasta mahdollista. Pelillisesti tämä oli kuitenkin parempi kuin eilinen Meseä vastaan pelattu Train siinä mielessä, että sentään yritimme tehdä jotain. Nyt se ei riittänyt ja täysin ansaittu voitto PMC:lle lukemin 2-16. Erityiskiitos PMC:n Kustille, joka kävi joukkueen luona juttelemassa ja antamassa hyviä vinkkejä tulevaa varten. Tällaista kulttuuria toivoisi CS-skeneen lisää, varsinkin nuoria joukkueita kohtaan. Samassa yhteydessä selvisi, että osa PMC:n joukkueesta oli pelannut CS:ää jo ennen kuin meidän joukkueen jätkät olivat syntyneet joten eipä siinä…

 Tätäkin turnausmatkaa tukemassa:  - Contribyte - Tulevaisuuden huippuja coachaamassa 
Ottelu PMC:tä vastaan alkamassa

Turnauksen jälkeen oli aikaa peleilla huvikseen ja touhuilla ns. normaalia lanihäröilyä. Joukkue testasi Hermin suunnistustaitoja todeten, että mikäli 300 metrin päässä olevaan kauppaan haluaa alta 2km lenkin niin kannattaa mennä omaa, ei Hermin reittiä. No, hyötyliikuntaa. Kamat laitettiin pakettiin lopulta klo 02 yöllä, jottei enää sunnuntaiaamuna tarvinnut lähteä erikseen koneita hakemaan. Hauskaa oli ainakin naurusta päätellen. Sinällään näillä laneilla ei paljoa oheistoimintaa ollut joten tekeminen piti kehittää itse.

Mitä turnauksesta sitten jäi käteen? Loppusijoituksena 5 – 8, koska ekassa playoffissa hävisimme ja sitä kautta ulos turnauksesta. Jälleen lisää lanikokemusta ja katseltavia demoja, jotka CS-turnaus admin Teemu “teema” Heikkilä meille hoiti mukaan. Tämä oli kuitenkin vasta kolmas laniturnaus tälle joukkueelle, toinen tällä kokoonpanolla. Demoja päästään katselemaan yhdessä valmennuksen kanssa – kuinka voidaan parantaa ja kuinka voidaan olla valmiimpia seuraavassa turnauksessa. Sen voimme luvata, että Trainissä olemme pelillisesti merkittävästi pidemmällä seuraavilla laneilla. Vaikka tapahtuma oli konepaikallisesti kohtalaisen pieni, CS-turnauksen taso oli todella kova. Merkittävästi kovempi kuin esim. Winter Assemblyillä.

Rehellinen arvio tästä turnauksesta lienee, että se otettiin mitä oli otettavissa. Alkusarjasta pitikin päästä jatkoon ja sen jälkeen pudotuspeleissä hypättiin vielä astetta liian koviin geimeihin. Tästä on hyvä jatkaa – askel kerrallaan.

Jos tykkäsit tästä raportista, heitä kommenttia meidän Twitteriin, Facebookkiin tai Discordiin ja jaa tämä omissa kanavissasi!


Muistathan myös Winter Assemblyn raporttimme:
http://www.jpb.fi/2019/02/10/winter-assembly-2019-raportti/

Yksi viety erä Bully Huntersia vastaan – tunnetta pelissä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *